Usein kysyttyä

Usein kysyttyä
1. Kuinka paljon käännös maksaa?
Käännöksen hinta riippuu ensisijaisesti tekstin pituudesta eli kirjainmerkkien lukumäärästä ja kieliparista. Yksi vakiosivu on 1800 merkkiä välilyönteineen. Merkkimäärän ja alustavan hinnan voit määritellä esimerkiksi Microsoft Wordissa tai hintalaskurillamme, jossa määritellään lähde- ja kohdekieli. Toisaalta ei saisi unohtaa, että hintalaskurin laskema tulos ei ole lopullinen hintatarjous. Käännöksen lopullinen hinta muodostuu käännökseen sisältyvistä termeistä, ja vaativista teksteistä peritään lisämaksu. Käännöksen hinta sisältää oikoluvun ja toimitusta edeltävän tarkastuksen. Joskus asiakkaat tarvitsevat vain yhteenvedon vieraskielisestä tekstistä ja silloin on hintataso edullisempi. Varmin tapa käännöksen hinnan selvittämiseen on pyytää hintatarjous.
2. Mitä lisämaksuja saatetaan lisätä käännöksen hintaan?
Käännöksen hintaan voidaan lisätä minkä tahansa lisäpalvelun aiheuttamat kulut. Jokaisen käännöksen hinta sisältää oikoluvun ja toimitusta edeltävän tarkastuksen. Hintaan saatetaan lisätä myös kielentarkastuksesta perittävä maksu. Sen lisäksi saattaa joskus muodostua tarve tekstin tietokoneelle syöttämiseen, sen muokkaamiseen, taittamiseen, kuvien skannaamiseen ja tekstiin liittämiseen jne. Erillinen palvelu on myös tekstin käsiteistä erillisen käsitteistön laatiminen, jota voidaan käyttää seuraavien käännösten yhteydessä. Tarvittaessa voidaan myöhempiä käännöksiä tehtäessä lisätä käsitesanastoon vielä uusia sanoja ja asiakas voi käyttää tätä aineistoa myös yrityksensä alkuperäisasiakirjojen ja muiden painotuotteiden laatimisessa.
3. Miten käännökseen voidaan hankkia notaarin vahvistus? Mihin sitä tarvitaan?
Käännökseen on hankittava notaarin vahvistus, jos asiakirjan käännöksen oikeellisuus on vahvistettava, jotta sitä voidaan käyttää ulkomailla. Asiakirjaan on hankittava usein käännöksen vahvistamisen lisäksi myös apostille-todistus tai legalisointi, joten ensin tulisi selvittää toimivaltaisesta virastosta, mitä vaatimukset tulee huomioida kyseisten asiakirjojen osalta. Notaarin vahvistuksen hankkimista voitte pyytää käännöstoimisto Scribalta. Käytämme siihen joko notaarin tai virallisen kääntäjän tarjoamia palveluita. Notaarin toimistossa kuluu tähän toimenpiteeseen yleensä enemmän aikaa ja notaari ei tarkista käännöksen oikeellisuutta, käännöksen oikeellisuuden vakuutena on kääntäjän allekirjoitus. Virallinen kääntäjä on läpäissyt oikeusministeriön järjestämän virallisen kääntäjän tutkinnon ja hänen pätevyytensä on virallisella tasolla vahvistettu. Tämä tarkoittaa sitä, että virallinen kääntäjä on vastuussa myös käännöksen sisällön oikeellisuudesta ja hänellä on lisäksi oikeus asiakirjakäännöksen viralliseen vahvistamiseen.
4. Miksi asiakirjaan pitää hankkia apostille-todistus?
Apostille on hankittava silloin, jos ulkomailla on todistettava, että Virossa annettu asiakirja on aito. Apostille-todistus on yleensä hankittava vain julkisiin eli virallisiin asiakirjoihin, esimerkiksi notaarin tai virallisen kääntäjän antamiin asiakirjoihin. Yksityisiin asiakirjoihin apostillea ei tarvita. Apostille-todistus voidaan hankkia asiakirjaan oikeus-, opetus- ja tiede-, sosiaali- ja ulkoasiainministeriöstä. On huomioitava myös se, että apostillella varustetut asiakirjat ovat voimassa vain niissä maissa, jotka ovat liittyneet apostille-todistusta käsittelevään Haagin yleissopimukseen. Maissa, jotka eivät ole kyseistä yleissopimusta ratifioineet, asiakirja tulee legalisoida sen aitouden todistamiseksi, mikä tarkoittaa ulkoasianministeriössä asiakirjan aitouden todistamista. Saman toimenpiteen suorittaa myös toisen ulkovaltion saman toimivallan omaava viranomainen.
5. Mihin lokalisointia tarvitaan?
Lokalisointi eli aineiston muun maan kulttuuriin mukauttaminen on tarpeen silloin, kun tekstin kääntämisen lisäksi on muokattava myös kuvia, tekstin rakennetta tai tyyliä. Lokalisointi ei koske kaikkia tekstityyppejä. Lokalisointia on alettu laajemmin käyttää vasta viime vuosina. Lokalisointi on saanut alkunsa kotisivujen käännöksistä, jossa tekstin lisäksi on muokattava myös sivun ulkomuotoa, joskus vaihdettava kuvia ja muuta kuva-aineistoa. Kotisivujen lisäksi lokalisoidaan myös käyttöohjeita, ohjelmistoja, nimikortteja tms. eli sellaista aineistoa, joiden osalta eri kulttuureissa ovat voimassa erilaiset säännöt. Tähän kuuluvat esimerkiksi päivämäärien kirjoitustapa, mittayksiköt (punnat tai kilogrammat), kotisivun laadintatavat, tietojen esittämisjärjestys jne.